Olen mukana seksuaalisen itsemääräämisoikeuden, toisten kunnioittamisen ja yhteiskuntarauhan puolesta järjestetyssä #RESPECT-kampanjassa.
Harva somekampanja saa minut osallistumaan, sillä tuntuu, että kampanjapuheet jäävät helposti pelkiksi puheiksi.
Mutta itsekin seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuneena on hyvä muistuttaa, että jokaisella meistä on rajansa, joita toisten ihmisten tulee kunnioittaa.
Kenelläkään ei ole oikeutta häiritä toista ihmistä seksuaalisesti. Itse jouduin häirinnän kohteeksi työpaikalla ja työmatkoilla. Se oli viimeinen paikka, jossa odotin kohtaavani seksuaalista häirintää.
Onneksi me, monta vahvaa suomalaisnaista, teimme häiritsijästä ilmoituksen työsuojelupiiriin ja lopulta hänet haastettiin oikeuteen. Useiden vuosien päästä häiritsijä sai tuomion ja merkinnän rikosrekisteriinsä. Tähän olen oikein tyytyväinen.
Olen ylpeä siitä, että avasimme suumme, kyseenalaistimme asioita, puhuimme asiasta rohkeasti, tuimme toisiamme ja veimme asiaa eteenpäin. Emme painaneet asiaa villaisella. Vaikka toisinaan nolotti ja hävettikin.
Rytäkässä minulta meni työpaikka mutta sai mennäkin. Itsekunnioituksella ei ole hintaa. Täytyy aina muistaa, että syy ei ole uhrin tai kohteen vaan tekijän.
Neuvoksi kaikille seksuaalista häirintää kokeville antaisin, että kannattaa aina käydä poliisin puheilla, jos kokee tulleensa häirityksi. Muuten voi käydä kuten meille: iso osa tapahtumista ehti vanhentua, ennen kuin niitä alettiin puida oikeudessa.
#RESPECT.
40ajatusta 